Kevättä kohti

Tulihan ne pakkaset sitten viimeinkin ja sitä lunta. Onneksi taas hieman helpottaa ja ulkoilusta voi nauttia. Odottelemme vielä sitä kuuluisaa Naantalin Aurinkoa piristämään talvipäiväämme. Riesojen elämä talven keskellä on ollut tasaisen rauhallista.Viikonloppuisin olemme käyneet mailla vähän päästelemässä höyryjä ja ihmettelemässä kaikkia niitä jäkiä, joita risteilee Kodan maastossa. Ruokintapaikalla on käynyt melkoinen kuhina.
Polkuja risteilee ympäristössä ja kamerakin on tavoittanut muutaman kävijän.

Kohta taas joutuvat Riesat tyytymään hihnalenkkeihin ja vankilaansa. Luonnossa kuuluu jo lintujen ääniä ja metsän värimaailma on jollain lailla erilainen. Valoa on jo enemmän.

Toivottavasti tämä yksinäinen kulkija löytää itselleen kumppanin!
Kauraa on kulunut melkoisesti ja nuolukivikin pian kaluttu loppuun.

Näillä kavereilla on juhlat venähtäneet vähän pitkäksi vai lienevätkö varhaisella aamiaisella?

Riesat ovat nopeasti oppivaa sorttia. Ainakin, jos kysymys on ruuasta. Kodalta ei voi poistua, jos ei ole saanut maistaa makkaraa, lettuja tai muuta herkkua.
Onnistuneen metsäretken tärkein perusta on kunnon eväät.